Eri ammattien palkkoja ei voi suoraan verrata keskenään. Ne vaihtelevat erittäin paljon esimerkiksi työn sisällön, työkokemuksen, koulutuksen ja ammattinimikkeen mukaan. Edes saman ammatin edustajat eivät yleensä ansaitse keskenään juuri yhtä paljon.

Kaikkia palkkoja tarkastelemalla selviää kuitenkin monta mielenkiintoista asiaa esimerkiksi siitä, mikä on Suomen taloudellinen tilanne ja millainen on palkansaajien ostokyky. Kun tietää, mikä on keskipalkka Suomessa, siihen on kiinnostavaa verrata omaa palkkaansa!

Tässä artikkelissa luodaan kattava yleiskatsaus siitä, mikä on suomalaisten mediaanipalkka ja miten se on kehittynyt. Samalla vertaillaan palkkaa yleiseen pohjoismaiseen tasoon ja arvioidaan, miten keskipalkka Suomessa tulee kehittymään jatkossa.

Mitä paremmin ymmärrät yleistä palkkatilannetta, sen helpommin voit myös vaikuttaa omaan palkkaasi – ja kukapa meistä ei haluaisi ainakin vähän parempaa palkkaa!

Käsitteet haltuun – Mikä on keskipalkka?

Ennen kuin pureudutaan tarkemmin siihen, mikä on keskipalkka Suomessa ja muissa maissa, on hyvä varmistaa, että ymmärtää käsitteet varmasti oikein. Monet ajattelevat virheellisesti, että keskipalkka ja mediaanipalkka ovat sama asia. Näitä termejä ei kuitenkaan kannata sekoittaa toisiinsa.

Keskipalkalla tarkoitetaan nimensä mukaisesti rajatun joukon palkkojen keskiarvoa. Keskipalkkaa voidaan tutkia vaikkapa tiettyjen ammattien edustajien joukossa tai vaikka selvittää, mikä on kaikkien keskipalkka Suomessa.

Keskipalkka antaa yleiskuvan siitä, miten paljon rajatussa joukossa ansaitaan. Laskutoimenpide on yksinkertainen: lasketaan kaikkien ryhmään kuuluvien palkat yhteen ja jaetaan summa ryhmä jäsenten lukumäärällä.

Keskipalkka ei kuitenkaan pysty ottamaan huomioon vaihtelua ryhmän sisällä. Jos mukana on erittäin pieni- tai suuripalkkaisia henkilöitä, tilanne vääristää keskipalkkaa. Tällaisissa tapauksissa kannattaakin tarkastella, mikä on mediaanipalkka.

Mediaanipalkka auttaa ymmärtämään, kuinka paljon suurin osa tietyn ryhmän jäsenistä ansaitsee. Se lasketaan asettamalla ryhmäläiset kahtia niin, että puolet ansaitsee mediaanipalkka enemmän ja puolet vähemmän. Mediaanipalkka on toisin sanoen keskimmäinen palkka, kun kaikki palkat asetetaan suuruusjärjestykseen.

Keskipalkka Suomessa: noin 3 734 euroa kuukaudessa

Kun lasketaan, mikä on keskipalkka Suomessa, laskelmaan otetaan mukaan vain kokoaikaiset palkansaajat. Mikäli mukaan otettaisiin myös osa-aikaiset työntekijät, tämä vääristäisi lopputulosta.

Keskipalkkalaskelmaan otetaan mukaan sekä julkinen että yksityinen sektori sekä kaikki toimialat ja ammattiryhmät. Näin voidaan taata, että keskipalkka vastaa todellisuutta mahdollisimman edustavasti.

Palkkatietojen keräämisessä yleisesti hyödynnetään monia eri tahoja. Näitä voivat olla esimerkiksi tulorekisterit ja veroviranomaisten tiedot sekä palkansaajille ja työnantajille kohdennetut kyselyt.

Koska palkkatiedot ovat luottamuksellisia, on tärkeää, että niitä käsitellään siten, että yksittäiset ihmiset palkkoineen pysyvät anonyymina. Kun selvitetään, mikä on keskipalkka Suomessa, olennaista ei ole se, mitä mitä yksilö tienaa, vaan yhteiskunnan palkkataso yleisesti.

Kokoaikaisten suomalaisten palkansaajien keskipalkka on noin 3 734 €/kk. Tätä palkkaa tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että keskipalkka muodostuu kaikkien palkkojen perusteella. Suomessa on siis runsaasti palkansaajia, jotka tienaavat huomattavasti enemmän tai vähemmän kuin keskipalkka.

Kaikkia kiinnostava asia: ketkä tienaavat Suomessa eniten?

Suurituloisimpien näkökulmasta keskipalkka Suomessa on tietenkin varsin alhainen. Suomesta löytyy paljon ammatteja ja aloja, joiden mediaanipalkka ja keskipalkka ovat tuhansien eurojen päässä siitä.

Parhaiten tienaaviin ammattiryhmiin kuuluvat vain harvat. Yleensä alalle pääseminen edellyttää korkeaa koulutusta, erityislahjakkuutta, määrätitoista työskentelyä – ja usein myös rippusen hyvää tuuria!

Erityisesti korkeaa palkkaa kasvattaa työn sisältämä vastuu. Top 3 -ammateissa johtajat ovat vastuussa paitsi alaisistaan, myös liiketaloudellisesta kannattavuudesta suurissa organisaatioissa. Tämä tekee työstä hyvin kuormittavaa, ja jopa stressaavaa.

Parhaiten palkatut ammatit Suomessa ovat:

1. Toimitusjohtajat: Tällä tarkoitetaan ennen kaikkea suurten yritysten ylintä johtoa, varsinkin pankki- ja vakuutusalalla. Toimitusjohtajan keskipalkka on noin 13 500 €/kk.
2. Johtajat: Elinkeino- ja työmarkkinoilla sekä järjestöissä työskentelevien johtajien keskipalkka on noin 10 000 €/kk.
3. Teknologiajohtajat: Erityisesti tieto- ja viestintäalan johtajien keskipalkka on noin 8 500 €/kk.
4. Lääkärit: Lääkärien keskipalkka on noin 8 300 €/kk. Ylilääkärin työhön sisältyy myös enemmän vastuuta, joten palkkakin on hieman korkeampi.

Näissä ammateissa tienaa vähiten – 10 työtä, joilla ei rikastu

Maan kovatuloisimmat jättävät kauas taakse sen, mikä on keskipalkka Suomessa. Toisaalta keskipalkka on kaukana myös niiden näkökulmasta, jotka tienaavat Suomessa vähiten. 

Tällaisissa ammateissa elinkustannuksia on vaikea kattaa palkan turvin, tekipä töitä kuinka paljon tahansa. Vähiten tienaavissa ammateissa toimii erityisen paljon palvelualan työntekijöitä, jotka tekevät työtä ihmisten kanssa.

Pienipalkkaisimmat työt Suomessa ovat:

1. Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät: noin 1 700 €/kk
2. Kampaajat, parturit ja kosmetologit: noin 1 900 €/kk
3. Koti-, hotelli ja toimistosiivoojat: noin 2 000 €/kk
4. Avustavat keittiö- ja ruokailutyöntekijät: noin 2 050 €/kk
5. Kassanhoitajat: noin 2 070 €/kk
6. Tekstiili- ja turkisteollisuuden prosessityöntekijät: noin 2 090 €/kk
7. Pelto- ja puutarhaviljelijät: noin 2 140 €/kk
8. Tallityöntekijät: noin 2 150 €/kk
9. Myyjät: noin 2 240 €/kk
10. Sanomalehtien jakajat: noin 2 300 €/kk

Palkkaerot Pohjoismaissa: Ruotsin ja Norjan keskipalkka

Monia suomalaisia kiinnostaa tietenkin, miten mahtavat asiat olla naapurimaissamme: mikä on Ruotsi keskipalkka ja Norja keskipalkka ja onko se suurempi kuin Suomessa? 

Ruotsin keskipalkka on noin 38 300 kruunua kuukaudessa, eli euromääräisesti noin 3 300 €/kk. Ruotsissa, kuten Suomessakin, miesten keskipalkka on hieman korkeampi kuin naisten, joskin tilanne on tasaantumassa vuosi vuodelta.

Norjan keskipalkka puolestaan on selvästi suurempi kuin keskipalkka Suomessa: noin 73 000 Norjan kruunua, eli euroissa noin 6 200 €/kk. Norja onkin yksi maailman korkeimpien keskipalkkojen maista.

On tärkeää muistaa, että sinällään maan keskipalkkojen vertaileminen ei ole järkevää tai mielekästä. Keskipalkan lisäksi tulee tarkastella kunkin maan elinkustannuksia ja verotusta.

Esimerkiksi Norjassa elinkustannukset, kuten päivittäistavarat ja asuminen, ovat selvästi korkeampia kuin Suomessa. Vaikka palkka on korkeampi, sen ostovoima ei ole suurempi, vaan se kattaa saman määrän elinkustannuksia.

Verotuksen suhteen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa suurituloisimmat maksavat eniten veroja. Itse veroprosentit kuitenkin vaihtelevat. Suomessa keskipalkkaa verotetaan reippaammalla kädellä kuin vaikkapa Norjassa ja Ruotsissa.

Aivan suoraan ei siis esimerkiksi Norjan korkeampia palkkoja kannata kadehtia, vaan kannattaa ottaa huomioon, millainen ostovoima palkalla on ja millaista elämä korkeamman palkan maassa ylipäänsä on.

Keskipalkka Virossa ja Latviassa – paljon pienempi kuin keskipalkka Suomessa

Kuinka mahtaa sitten olla keskipalkan laita Baltian maissa? Moni on saanut esimerkiksi lomamatkojen ohessa vihiä halvemmasta hintatasosta kuin mihin Suomessa on totuttu. Mieleen on hiipinyt, että suomalainen keskipalkka riittäisi ruhtinaalliseen elämään vaikkapa Virossa.

Siksi kannattaakin palauttaa mieleen, että keskipalkka Virossa on noin 1 990 €/kk. Tämä on huomattavasti alhaisempi kuin keskipalkka Suomessa, joka on 3 737 €/kk. Viron keskipalkalla voi kuluttaa Virossa suunnilleen saman verran kuin Suomen keskipalkalla Suomessa.

Virossa alueelliset erot keskipalkan suhteen ovat suurempia kuin Suomessa. Palkat siis vaihtelevat paitsi toimialoittain, myös alueittain. Tallinnassa keskipalkka on muuta maata korkeampi, jopa noin 2 200 €/kk – mutta selvästi alhaisempi kuin mediaanipalkka tai keskipalkka.

Tallinnan korkeampi palkkataso selittyy sillä, että alueella on myös muuta maata korkeammat asumiskustannukset sekä osittain myös muu hintataso. Korkeampi palkka on yritys kompensoida korkeampia elinkustannuksia.

Muiden Baltian maiden keskipalkat ovat lähempänä Viron keskipalkkaa kuin Suomen keskipalkkaa. Esimerkiksi Latviassa keskipalkka oli noin 1740 €/kk. Myös Latviassa pääkaupungin Riian keskipalkka on muuta maata korkeampi.

Onko keskipalkka Suomessa nousussa vai laskussa?

Keskipalkka Suomessa on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti. Keskipalkkaan vaikuttavat monet asiat, kuten maailmanpolitiikka, sisäpolitiikka, taloussuhdanteet sekä työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta.

Lamakaudet hidastavat keskipalkan nousua, kun taas talouden kasvu heijastuu työmarkkinoihin ja sitä kautta myös keskipalkkaan. Työmarkkinoiden kysyntään ja tarjontaan puolestaan vaikuttavat muun muassa maailmanpolitiikka sekä teknologian kehitys.

Työehtosopimuksilla ohjataan myös voimakkaasti sitä, mikä on keskipalkka. Ammattiliitot pyrkivät parhaansa mukaan nostamaan keskipalkkaa siten, että se pysyy yleisessä hintakehityksessä mukana. Elinkustannukset ovat nousseet jatkuvasti, joten paineita myös keskipalkan nostamiseen on.

Tulevaisuudessa keskipalkka tulee todennäköisesti nousemaan maltillisesti. Poliittisesti epävarmassa ajassa mediaanipalkka ei tule kasvamaan yhtä radikaalisti kuin nousukaudella, mutta hidasta palkkakehitystä tapahtuu jatkuvasti.

Mikä keskipalkkaan vaikuttaa – tärkeintä on koulutus

Kukapa ei haluaisi enemmän palkkaa! Vaikka ei olisikaan kovin kulutuskeskeinen, jokaisella on tarve saada korvaus tekemästään työstä ja elää vailla erityisen merkittäviä taloudellisia huolia.

Vaikka keskipalkka Suomessa on noussut vuosikymmenten aikana, erot eri ammattiryhmien välillä ovat suuria. Suurin palkkaan vaikuttava tekijä on koulutus. Korkeakoulutetut tienaavat keskimäärin enemmän kuin ne, joiden ammatti edellyttää vain lyhyttä koulutusta.

Koulutukseen investointi siis kannattaa. Suomessa maksuton koulutus mahdollistaa usein opiskelun niillekin, joille se ei muuten olisi taloudellisesti mahdollista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki korkeakoulutetut alat eivät takaa hyväpalkkaista työtä tai välttämättä edes työllistymistä.

Jos haluat kouluttautua ja hyvä keskipalkka houkuttelee, kannattaa harkita ennen kaikkea teknistä korkeakoulua, kauppakorkeakoulua sekä yliopiston lääketieteellistä ja oikeustieteellistä tiedekuntaa.

Toisaalta myös ammattikoulu voi tarjota väylän hyviin tuloihin, kun ala on oikea. Varmaa on alasta riippumatta, että koulutus ja ammattitaidon hankkiminen eivät koskaan ole hukkaan heitettyä aikaa.

Tulevaisuudessa koulutuksen ja osaamisen merkitys tulee korostumaan entisestään, sillä ammattiosaamisessa arvostetaan yhä enemmän erikoistumista. Kovapalkkaisimpaan joukkoon valikoituvat ne, joilla on huippuosaamista jollakin alalla – eivät ne, jotka osaavat tehdä vähän kaikkea.

Peruspalkka ei kerro kaikkea: lisät kasvattavat palkkaa

Keskipalkkaan lasketaan myös erilaiset peruspalkan päälle tulevat lisät, jotta suomalaisesta keskipalkasta saadaan mahdollisimman realistinen kuva. Keskipalkka ei kuitenkaan ole koko totuus eri ammattiryhmien ansioita tarkastellessa.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta samoihin lisiin. Jos kerrotaan vaikkapa, mikä on lähihoitaja palkka, keskipalkka Suomessa ei huomioi palkan sisällä olevaa vaihtelua, joka riippuu siitä, onko lähihoitaja oikeutettu lisiin vai ei. 

Tyypillisimpiä lisiä ovat ilta-, viikonloppu- ja yötyölisät sekä kokemusvuosiin perustuva lisä. Jos lähihoitaja tekee runsaasti muita kuin päivävuoroja, hänen palkkansa voi olla huomattavasti suurempi kuin kollegalla, joka tekee töitä vain virka-aikaan.

Myös kokemusvuosilisät kasvattavat palkkaa määrätyn prosenttiosuuden mukaan. Niitä pitää usein osata pyytää työnantajalta erikseen, erityisesti pienemmissä yrityksissä. Tähän saa tarpeen mukaan apua oman alan ammattiliitosta.

Tavallisesti ensimmäinen kokemuslisä myönnetään alasta riippuen kolmen tai viiden vuoden kuluttua työn aloittamisesta. Seuraavan kokemuslisän aika on seitsemän tai kahdeksan vuoden jälkeen.

Viimeinen kokemuslisä myönnetään yleensä kymmenen vuoden kohdalla. Tämän jälkeen uusia kokemuslisiä ei enää makseta, vaikka kokemus luonnollisesti kasvaakin. Kokemukseksi lasketaan yleensä kaikki kokemus alalta, ei ainoastaan työskentelyä nykyisen työnantajan palveluksessa.

Keskipalkka Suomessa – naisten ja miesten välillä edelleen eroja

Vaikka naisten ja miesten välinen palkkaero on kutistunut vuosikymmenten saatossa, se on kuitenkin edelleen olemassa. Kun tarkastellaan, mikä on keskipalkka Suomessa, myös sukupuolten epätasa-arvo on hyvä huomioida.

Naiset saavat edelleen pienempää palkkaa kuin miehet, vaikka tekisivät samoja työtehtäviä. Lisäksi perinteiset naisvaltaiset alat, kuten hoiva-ala, ovat monen mielestä alipalkattuja suhteessa työn vaativuuteen.

Osan naisten pienemmästä keskipalkasta selittää se, että naisilla on raskauden ja lastenhoidon vuoksi enemmän katkoksia työelämässä. Tämä hankaloittaa palkkakehitystä ja pienentää palkan kokonaismäärää.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että naisten palkkapyynnöt ovat usein jo lähtökohtaisesti vaatimattomampia kuin miesten. Naisten on perinteisesti ollut vaikea kehua itseään ja omaa osaamistaan korkeamman palkan toivossa.

Vaikka monen naisvaltaisen alan tekemän työn arvo myönnetään julkisessa keskustelussa, se ei näy palkassa. Hyvänä esimerkkinä on lähihoitaja palkka, joka on melko pieni verrattuna esimerkiksi siihen, mikä on asfalttityöntekijä palkka. Samaan aikaan kenelläkään ei varmaan ole epäilystä siitä, kumman työ on merkityksellisempää!

Kaipaatko lisää palkkaa: näin onnistut palkkaneuvottelussa

Suomessa työntekijällä on oikeus palkkaneuvottelussa yrittää perustella esihenkilölle, mikäli hän kokee ansaitsevansa parempaa palkkaa kuin keskipalkka. Palkkaneuvotteluun kannattaa aina mennä hyvin valmistautuneena, jotta se johtaa varmemmin lopputulokseen.

Palkkaneuvottelulle on hyvä tilaisuus kehityskeskustelussa, mutta asian voi ottaa puheeksi muutenkin. Keskustelulle on aina tärkeää varata rauhallinen aika ja paikka, jotta kumpikin osapuoli tulee kuulluksi.

Varaudu palkkaneuvotteluun selvittämällä, mikä on alasi keskipalkka Suomessa, jotta osaat esittää realistisen palkkatoiveen. Sen lisäksi mieti, miksi ansaitset parempaa palkkaa. Liian kallis vuokra tai muut kulut eivät ole hyvä peruste!

Parhaiten saat esimiehen vakuutettua, jos pystyt osoittamaan hänelle oman arvosi työtehtävissä. Kerro konkreettisten esimerkkien avulla, mitä arvoa tuota organisaatiolle ja missä asioissa olet onnistunut.

Vaikka itsensä kehuminen on usein vaikeaa, palkkaneuvottelussa se on tarpeen. Omia kykyjään ei kannata liioitella, mutta palkkaneuvottelu ei ole oikea paikka olla vaatimaton. Keskipalkka on vain keskiarvo, ja jos osaamisesi on arvokasta, sitä suurempi palkka on täysin mahdollinen.